lauantai 22. kesäkuuta 2013

Tiffany Reisz - Prinssi

(Perisynti, osa 3)

Nora Sutherlin, eroottisten bestsellereiden kirjoittaja ja maineikas domina, antautuu elämänsä ensimmäistä kertaa lempeyden täyttämälle rakkauselämälle. Hänen entinen avustajansa nuori Kentucyn prinssiksi osoittautunut suuren hevostilan ainoa perijä Wesley vie Noran mukaansa maalle, mutta osaako Nora elää ilman kipua ja vaaraa?

Ennen Wesleyä Noran elämässä on ollut kaksi omistavaa miestä: Søren ja Kingsley, joista ensimmäinen on selibaattilupauksen antanut pappi ja Noran ensimmäinen sadomasokistinen tai jopa sadistinen rakastaja, ja jälkimmäinen taas Noran dominaksi kouluttanut tunnetuimman eroottisen klubin omistaja, joka ansaitsee perverttien kivun ja halun kaipuulla.
 

Ehkä ensimmäistä kertaa elämässään, Søren ja Kingsley ovat voimattomina oikean pelon edessä. Joku vainoaa heitä – ja Noraa. Mutta voiko heidän maailmassaan olla turvaa?

"No niin, odotettu kolmas osa on saatu käsiin ja luettu. Tässä kirjassa keskityttiin Noran ja Wesleyn yhteiseloon sekä palataan ajassa taakse päin Kingsleyn ja Sørenin menneisyyteen. Kingsley on ollut alusta asti aika mitäänsanomaton hahmo ja Søren lähinnä herättää minussa vain ärtymystä, joten heidän pätkänsä tässä pokkarissa ei antanut minulle mitään kovin erikoista. Ihan toisaalta mielenkiintoista oli lukea heidän menneisyydestään, mutta se ei herättänyt oikeastaan mitään tunteita. Siinä missä Noran ja Wesin meno oli kaikkea muuta kuin kipua ja vaaraa, Kingsleyn ja Sørenin pätkät suorastaan tursuivat sitä. Tässä tarinassa tosin mukaan astuu mysteerihahmo, joka alkaa ahdistella tuttuja päähahmoja eli mysteeriä luvassa ja vähän ihkaoikeaa hevosteluakin siinä sivussa. Mielestäni tämä kirja oli kaikista kolmesta se heikoin eikä herättänyt niin paljon mielenkiintoa kuin aiemmat, vaikkakin Reisz on noussut yhdeksi suosikkikirjailijoistani mutkattoman tekstinsä ansiosta. Kirjojen taso on huomattavasti parempaa kuin Fifty Shadesissa. Vaikka Harlequinilla tätä mainostetaan trilogiana, niin ei kuitenkaan ole. Sopii toivoa, että myös neljäs kirja suomennetaan koska tämä jäi aika shokeeraavaan kohtaan!"
ARVOSANA: 9-

torstai 20. kesäkuuta 2013

Kirjamaailman kuohahduksia!

Taas kirjamaailmassa kuohahtelee.

Fifty Shades of Grey on todellakin tulossa elokuvaksi (miksi ihmeessä?) ja Anastasia Steelen rooliin on ilmeisesti kaavailtu Felicity Jonesia. Mikäpäs siinä, kaunis nainen. En vaan jotenkin jaksa uskoa, että leffan tekijät tulevat saamaan ns. saman tunnelman leffaan kuin mitä kirjassa oli. Veikkaan, että leffasta tehdään liian kesy. Mielenkiinnolla toki katson jos moinen ilmestyy.


Ja lisäksi J.R. Ward julkaisi facebook-profiilissaan uuden BDB-kirjan kannen. The King - kirjan voi jo ennakkovarata Amazonista ja sen alustava julkaisupäivä on 25. maaliskuuta 2014

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Siiri Enoranta - Nokkosvallankumous

Tummanpuhuvaa dystopiaa kapinasta ja nuoresta rakkaudesta.

Äitinsä kuolinvuoteella Vayu saa tietää olevansa Granitoja, joiden suonissa virtaa kivijumalien veri. Hänen tulee etsiä portti parempaan huomiseen, portti jonka avain hän itsekin on.

Dharan, Marmor-suvun viimeinen, taistelee perinistien tukemaa mätää hallitusta vastaan ja lupaa Nokkosille voittoa ja vapautta.

Kun Vayun ja Dharanin polut yhtyvät, puhtaana virtaavat vedet ja hyväilevä aurinko eivät enää ole pelkkiä piinaavia muistoja menneisyydestä. Mutta onko vallankumous mahdollinen rikkinäisessä maailmassa?



"Tämä oli taas niitä hetken mielijohteessa varattuja kirjoja, joista olen vähän lueskellut sieltä täältä. Tämä ehkä takakantensa perusteella sijoittui siihen ryhmään kirjoja, jotka eivät minua niin suuresti kiinnosta. Eniten tässä ehkä houkutti se, että se on kahden nuoren pojan rakkaustarina eikä sellaisia pahemmin ole tullut lueskeltua. Kirja sijoittuu karmaisevaan tulevaisuuteen, jota en edes pitäisi täysin mahdottomana tulevaisuutena todellisuudessakin. Ihmiset ovat saastuttaneet maapallon ja hiljalleen kaikki kaunis on kadonnut jättäen jälkeensä vain saasteita ja niukan ravinnon. Ihmiset ovat oppineet elämään pienellä, mutta silti nälkä ja sairaudet kolkuttelevat ovella. Tarina on karu ja kiertelemätön ja se kertoo kaiken ujostelematta. Ainut mitä olisin kaivannut lisää oli poikien rakkaustarina, joka jäi mielestäni aika pintapuoliseksi. Kirja kertoo vuoronperään tarinaa molempien päähenkilöiden näkökulmasta ja jälleen kerran lukija pääsee sukeltamaan täysin uudenlaiseen maailmaan. Kirjan juoni ja idea oli sinänsä mielenkiintoinen, mutta tämä kirja ei kuitenkaan loppupeleissä tarjoillut minulle mitään uutta. Se oli enemmänkin tylsää luettavaa kuin mielenkiintoista eikä ainakaan hirveän suuresti lumonnut minua. Olettaisin kuitenkin, että jatkoa luvassa vaikka siitä ei kai missään ole mainittukaan?"
ARVOSANA: 7

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Veronica Rossi - Halki ikiyön

(Paljaan taivaan alla, osa 2)

Paljaan taivaan alla -teos tutustutti dystopiafanit virtuaalimaailmoissa eläneeseen Ariaan ja luonnon armoilla kasvaneeseen Perryyn. Aika ja välimatka eivät erottaneet kaksikkoa, mutta maailma heidän ympärillään on muuttunut. Perryn asema vuorovetisten veriherrana on haastava ja heimon suhtautuminen Arian menneisyyteen avoimen vihamielinen.

Pahenevat eetterimyrskyt kiristävät tunnelmaa, ja tunteiden ja velvollisuuksien repimät rakastavaiset ajautuvat myrskynsilmään. Heidän yllätyksellinen kohtaamisensa punoi kerran kaksi täydellisen erilaista tarinaa yhteen. Aria huomaa pelkäävänsä, että tällä kertaa ainoa tapa pelastaa sekä itsensä että Perry on purkaa tuo side lopullisesti.

"Tätä kirjaa kyllä odotti kuin kuuta nousevaa koska ensimmäinen osa oli niiiiin herkullista luettavaa. Tämä kirja ei valitettavasti ensimmäisen osan tasolle yltänyt, mutta ei tämäkään mikään huono ollut. Enemmän olisin kaivannut Arian ja Perryn välistä kanssakäymistä, mutta se jäi vähän vähemmälle koska tavallaan heillä molemmilla oli oma tarinansa ja haasteensa tässä kirjassa. Roar oli tottakai jälleen kerran ihan loistava, mutta muut kirjassa esiintyneet hahmot eivät oikeen jaksaneet kiinnostaa pääparin lisäksi. Tarina eteni jälleen mukavassa tempossa eteenpäin eikä käynyt missään välissä tylsäksi. Tämä kirja oli ehkä edeltäjäänsä synkempi jollain muotoa eikä kuolemiltakaan vältytty. Hiukan ehkä loppupuolella yllätti erään tärkeän hahmon kuolema, mutta kaipa kirjailijalla on ihan omat suunnitelmansa jatkon varalle. Mielenkiinnolla jään kyllä odottamaan päätösosaa, jossa varmasti tulee tapahtumaan ihan urakalla asioita."
ARVOSANA: 8½