lauantai 16. helmikuuta 2013

Caster Chronicles

Kami Garcian ja Margaret Stohlin luoma fantasiasaaga tarjoaa lukijalleen loihtijoiden maailman, joka on täynnä taikuutta, hyvää sekä pahaa. Tarina kertoo Ethanista, joka asustelee Gatlinissa yhdessä isänsä ja taloudenhoitajan kanssa. Monena yönä poika on nähnyt kummallisia unia tytöstä, jota hän ei ole koskaan tavannut. Kun kaupunkiin sitten saapuu kaunis tyttö nimeltänsä Lena, koko kaupunki on sekaisin. Tytön nimittäin huhutaan olevan ei-toivotun Macon Ravenwoodin sukulainen. Lena on myös Ethanin unessa ollut tyttö. Siitä alkaa kummallisen tytön ja Ethanin tarina. Pian Ethanille alkaa paljastua, että Lena ei olekaan ihan mikään tavallinen tyttö.

Kirjasarjan ensimmäisestä kirjasta on tehty elokuva joka sai ensi-iltansa 2013. Jatko-osista ei ole tietoa.




Kirjat:
1. Beautiful Creatures (suom. Lumoava kirous, 2013)
2. Beautiful Darkness (suom. Lumoava pimeys, 2014) 
3. Beautiful Chaos (suom. Lumoava kaaos, 2015)
4. Beautiful Redemption (suom. Lumoava totuus, 2016)

Dream Dark - samaan fantasiamaailmaan sijoittuva tarina. Kertoo tarinaa Ethanin ystävän Linkin näkökulmasta.


Lumoava kirous

Rakkautta ennen ensisilmäystä

Gatlinin uneliaassa pikku kylässä kuka tahansa uusi tyttö herättäisi huomiota. Lena Duchannes ei edes ole kuka tahansa, ja Ethan Watelle hän on jotain vielä enemmän. Lena on tyttö, josta Ethan on nähnyt unia. Tyttö, jonka putoamista hän ei voi estää.

Lenalla ja Ethanilla on yhteys, jota kumpikaan ei voi hallita. Yhdessä he nousevat yhteisön ennakkoluuloja vastaan ja astuvat maailmaan, johon kuolevaiset eivät ole astuneet. Salaisuus, lumoava kirous, on valmis nousemaan esiin, vaientamaan kylässä huutaneen hiljaisuuden.

"Okei, osaksi minulle meni tämän kanssa niin pitkään koska tarina ei koukuttanut oikeastaan missään vaiheessa. Kai minä sitten olen lukenut tähän päivään mennessä liikaa tämän tyylistä kirjallisuutta kun ei enää jaksa kiinnostaa. Ensinnäkin en tajua miksi tämä on venytetty sarjaksi ja toiseksikin kirjasta olisi saanut lyhyemmän ja ytimekkäämmän jos tuolta välistä olisi vähän poistellut sitä turhaa jaadajaadaata, joka ei mun mielestä juonellisesti ollut mitenkään merkittävää. Ethan oli musta ihan liian nössykkä ja koko kaupunki ja sen ihmiset olivat kuin muusta maailmasta eroon joutunut ihmismassa, jotka eivät hyväksy kaupunkiinsa mitään uutta. Lena taas tuntui olevan enemmän apaattinen kuin mitään muuta. Tarinaan särmää toi Lenan serkku Ridley sekä Macon-eno ja hänen susikoiransa. Ethanin perheen taloudenhoitajakin olisi ollut loistava persoona jos ei olisi ollut niin nalkuttava akka koko ajan. Ajottaiset hienosti kuvaillut taikajutut kyllä piristi kivasti tarinaa, mutta ei tarpeeksi. Tästähän on se leffakin tulossa, mutta se trailerikaan ei herättänyt mussa mitään erikosia tuntoja. Aion nyt kuitenkin käydä sen katsastamassa kun kirjankin luin. Tosin hirveän monet ovat leffaa moittineet koska se ei ole ollut uskollinen kirjalle. Itselle sillä ei ole niin väliä koska Lumoava kirous ei lumonnut minua."
ARVOSANA: 7 


Lumoava pimeys

Aluksi suru näyttää yhdistävän äitinsä menettäneen Ethanin ja rakkaan enonsa hiljattain haudanneen Lenan muiden pikkumaisuuksia vastaan. Lena, Ethanin unelmien tyttö, alkaa kuitenkin käyttäytyä oudosti ja vetäytyä kaipaavan sylin ulottuvilta. Samaan aikaan omituiset näyt piinaavat Ethania, joka ajautuu yhä syvemmälle Gatlinin pikkukaupungin salaisuuksiin.

Mutta onko tavallisen kuolevaisen ja yliluonnollisuuksiin taipuvan tytön rakkaus sittenkään mahdollinen? Säröä suhteeseen luo salaperäinen John, jonka seuraa Lena ei näytä kohta enää edes haluavan vastustaa. 

"En kyllä yhtään tiedä miksi tähän kirjaan piti tarttua kun ei se ensimmäinenkään osa ollut mitenkään erikoinen. Näitä lukiessa nimittäin tuntuu, että tarpoisi jollain niljakkaalla suolla, josta ei tunnu pääsevän eteenpäin mitenkään, mutta silti on jatkettava. Omalla tavallaan taas pidän tästä maailmasta ja osasta hahmoista, mutta Lena on edelleen jotenkin ärsyttävä ja inisevä persoona, ja Ethan ei herätä mitään mielenkiintoa. Tässäkin kirjassa sitä tekstiä on helkkaristi ja tuntuu vain, että lukisi samaa sivua kerta toisensa jälkeen koska teksti vaan jotenkin on niin väsynyttä. Kirjassahan tapahtuu koko ajan jotain jännää, mutta jostain syystä se ei välity lukijalle asti se jännitys. Utelias sielu kun olen niin luultavasti vilkaisen seuraavaakin suomennosta koska haluan tietää mitä joillekin hahmoille tässä käy, mutta tuskinpa pidän kiirettä sen kanssa. Outo sarja, joka ei herätä oikein mitään sen erikoisempia tunteita."
ARVOSANA: 7


Lumoava kaaos

Tämä kesä muuttaa sekä loihtijoiden että kuolevaisten maailman.


Gatlinin pikkukaupunki on kaaoksen kourissa: heinäsirkkaparvia, sietämättömiä helleaaltoja ja yliluonnollisia hirmumyrskyjä seuraa toisensa perään. Niin pelottavaa kuin kaaos onkin, Ethanille se merkitsee myös tervetullutta katkosta yhä pahempien painajaisten keskelle – painajaisten, jotka seuraavat häntä jo unen ulkopuolelle. Loihtijatyttö Lenan ja kuolevaisen Ethanin rakkaudelle ei ole kirjoitettu onnellista loppua.






















Lumoava totuus

Onko kuolema kaiken loppu... vai kaiken alku?

Goottihenkisen noitasaagan hengästyttävä loppunäytös: vielä kerran on loihtijoiden ja kuolevaisten tehtävä yhteistyötä.

Ethan Wate on koko ikänsä odottanut poispääsyä umpitylsästä Gatlinista. Mutta tavattuaan Lena Duchannesin hän oppi tuntemaan kaupungin kirotun salaisuuden, loihtijoiden maailman, joka on ollut aina piilossa hänen silmiensä edessä.

Lumoavan kaaoksen lopussa Ethan uhrasi itsensä estääkseen maailman tuhoutumisen. Nyt hän vaeltaa toisella puolella ja etsii keinoa, jolla vielä kerran kumota kohtalonsa ja palata rakastettunsa luo.

Lenan taas on luotettava vanhoihin vihollisiinsa Ethania auttaakseen.


12 kommenttia:

  1. Aloittelin tämän lukemista jo alkuviikosta, mutta "pakko lukea"-fiilistä tästä ei kyllä tule millään. :P

    VastaaPoista
  2. Minä pidin kirjasta! Ethan oli kieltämättä kauhea nössö ja koulumaailma ihan surkeaa, mutta muuten kirjaan mahtui minusta mukavasti erilaista maailmaa. Loihtijoiden suku ja kirous jaksoi kiinnostaa minua loppuun asti ja annoin siksi anteeksi nuo pienet epäkohdat. Harmi kun et tykännyt :/ Minulle tämä oli juuri sitä erilaista nuorten urbaania fantasiaa.

    Ps. Minäkin tykkäsin eniten juuri Maconista ja hänen koirastaan. Ravenwoodin talo oli minusta lumoava ja mukavasti salaperäistä taikuutta täynnä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, ylläri etten pitänyt koska yleensä muhun kolahtaa kaikki tämän genren kirjat :D

      Joo, Ravenwoodin talo oli kyllä upea :)

      Poista
  3. Olen samaa mieltä, olihan se ihan luettavaa, mutta olisivat nyt sentään kirjoittaneet Lenan näkökulmasta! Aina sama "mikäs hän onkaan" -rundi alkaa jo kyllästyttää. Olisi kiva joskus lukea "voinko olla ihmisen kanssa" -kirja! :D Ihmettelen, että tämä on näin suosittu. Toivottavasti sarjan loppua kohti paranee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut! Sellainen kirja voisi olla ihan mielenkiintoinen missä tämä yliluonnollinen henkilö voisi olla se, joka kamppailee "tavallisuuden" kanssa.

      Joo, en tajua kirjan suosiota, mutta kovasti tuntuu kasvavan :D

      Poista
  4. näin tuon elokuvan tossa pari päivää sitten ja se oli kyllä todella mahtava! empä silti jaksa lukea noita kirjoja, ehkä vaan ihan elokuvana se on hyvä :)

    VastaaPoista
  5. Täällä tulee leffaan vasta 1.3 ni ei ole vielä päässy kattomaan :P

    VastaaPoista
  6. mä näin sen siis ennakkonäytöksessä :) ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin joo, täällä kun ei sellaisia hienouksia ole. Ainakaan tämän leffan suhteen :D

      Poista
  7. Kävin eilen katsomassa elokuvan ja se oli kyllä mielestäni ihan hyvä haluaisin lukea jo seuraavan osan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, minä menen kavereiden kanssa katsomaan leffan keskiviikkona et saa nähdä sitten mitkä ovat tunnelmat :P

      Poista

Kiitoksia muistamisesta ;)