lauantai 10. marraskuuta 2012

Tessa Gratton - Verenvahti

”Koko elämäni ajan huoneeni ikkunan alla oli muhinut salaisuus. Tiesin, että minun olisi pitänyt käyttää aikani siihen, että olisin luonut kirouksen karkottavan loitsun, muuttanut ruusut tuhkaksi ja sirotellut ne tuuleen ja jokeen. Niin Arthur käski minun tehdä. Mutta minä valitsin toisin.”

Veritaiat ovat Mab Prowdille toinen luonto: väkevät taiat, joilla voisi hallita koko maailmaa - valtava voima, jota olisi helppo käyttää väärin. Mabin äiti teki niin. Mab itse haluaa vain pitää taian elävänä ja vartioida sen salaisuuksia, purkaa kirouksia ja puhdistaa.

Eräänä aamuna Mab tapaa Willin, joka yrittää karkottaa omia henkilökohtaisia aaveitaan. Ja äkkiä valloillaan ovat vaaralliset voimat – voimat, joista kukaan ei kertonut Mabille.


"Siitä on aikaa kun olen lukenut tämän sarjan ensimmäisen kirjan, joten jotkut asiat olivat vähän pimeän peitossa kun aloitin tämän. Alku oli aika sekava enkä tuntunut pääsevän mitenkää eteenpäin, mutta sinnikkäästä lukiessa kuvio alkoi selkeytyä. Mukana oli edellisestä kirjasta tuttua menneisyyden kuvailua nykyisyyden lisäksi. Mabin ja Willin suhde oli aika merkillinen koska alkuun tuntui, että he eivät olleet toistensa kanssa oikein missään tekemisissä ja yhtäkkiä heidän välillään roihahti. Heidän suhteensa jäi vähän kummallisesti etäiseksi minulle. Kuten aiemmassa, tässäkin oli rutkasti verta ja taikaa ja kaikkea siltä välin, mutta kirjan juoni vaikutti pitkälti samalta kuin aiemmassa, vain hahmot muuttuivat. Hauskana bonuksena tässä olivat osittain mukana edellisestä kirjasta tutut hahmot ja kaikkien elämä kiteytyi tavalla jos toisella toisiinsa. Tämä ei herättänyt yhtä paljon tuntoja kuin edellinen kirja, pidin siitä enemmän."
ARVOSANA: 7

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitoksia muistamisesta ;)